Mitä Ruotsissa syötiin ennen?

Vielä viime vuosisadalla ruotsalaiset söivät sitä, mitä luonto tarjosi. Pohjoismaiset kansat olivat maanviljelijöitä, luontoihmisiä, jotka elivät maasta ja metsästä. Usein ruoka ei riittänyt, ja heidän oli mentävä metsään hakemaan sitä, mitä pellot eivät pystyneet tarjoamaan.

Nälänhätää esiintyi lyhyin väliajoin erityisesti pohjoisilla alueilla, viimeksi vuosina 1867-1869 niin sanotun Norrlannin nälänhädän aikana. "Ruotsalaisen populaarikulttuurin historiassa on sivu, joka on yksi synkimmistä ja synkimmistä, ja se on hätäleivän historia", Tobias Norlind sanoo. Siinä on tiivistettynä haasteet, jotka liittyvät ruotsalaisten ruoan saamiseen pöytään.

Mutta oli vuosia, jolloin sato tyydytti Ruotsin talonpoikia ja palvelijoita. Seuraavassa on esimerkki smålantilaisen talonpoikaisperheen vuotuisesta kulutuksesta, joka on otettu Vilhelm Mobergin työkirjastossa olleesta kirjasta "De fattigas Sverige" (Köyhän Ruotsi).

Esimerkin perhe oli suhteellisen hyvässä asemassa verrattuna köyhimpiin, joista monet elivät leipärajalla pitkälle 1900-luvulle.

Ruokavalio vaihteli tietysti myös valtakunnan eri paikoissa viljelyolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kylmemmässä Norrlannissa viljeltiin enemmän ohraa ja vähemmän ruista.

I Ruotsin ommogeenien vapaustaistelut, osa 2. voi lukea palvelusväen oloista, ja sieltä käy ilmi, "että kansaa ei näännytetty nälkään, kun sato jätti riittävän sadon", tässä esimerkkinä Upplandista:

"Niinpä Ylämaalta vuodelta 1620, ennen perunoiden aikakautta, on säilynyt seuraava ruokalista tavallisen kansan pöydästä:"

Sunnuntaina: Päivällinen: kaali, jossa oli herneitä tai herneitä, sianlihaa, lihaa ja pihvejä - on syytä huomata, että aterioita oli yleensä korkeintaan kaksi päivässä - ja iltapala: lihakeitto, tuoretta lihaa, kanaa tai lintuja.

Maanantai: Päivällinen: olut- tai munakeitto, silliä, haukea.
Iltapala: puuroa, keitettyä silliä, turskaa.

Tiistaina: Päivällinen, kaalia tai herneitä, lihaa ja sianlihaa, pihviä tai suolalihaa.
Ilta-ateria: lihakeitto, perunamuusia maidon tai muun hedelmän kanssa; tuoretta lihaa.

Keskiviikkona: Päivällinen: keitettyä tai makeaa maitoa, silliä, kuivaa tai tuoretta kalaa.
Iltapala: puuroa, jossa on lohta tai kuhaa tai riisiä keitettynä kannullisen maitoa; keitettyä silliä; kramppeja silliä.

Torstaina: Illallinen kuten sunnuntaina. Ilta-ateria: tuoretta lihakeittoa leivän, makkaran tai hillon kanssa, tuoretta lihaa.

Perjantai: Päivällinen: lämmintä olutta ja leipää, silliä, haukea tai kalakantoja.
Iltapala: silliä, herneitä etikan kanssa ja turskaa.

Lauantaina: Päivällinen: puuroa, lohta tai tuoretta kalaa, munia, hilloa tai makkaraa.
Iltapala: puuroa, suolaista kalaa, turskaa tai haukea, nauriita tai muita sen arvoisia hedelmiä.

Lisää Alfred Kämpesiltä Ruotsin ommogeenien vapaustaistelu elintarvikkeista Ahvenanmaalla, Taalainmaalla, Västmanlandissa, Hallandissa ja Skånessa:

"1700-luvulle asti vallinneista ruokaolosuhteista Linnaeus Ångermanlandista 1732 toteaa seuraavaa, joka saattaa olla mielenkiintoista huomioida:"

"Kesällä aamiaisen lisäksi syödään kolme ateriaa. Sitten aina päivällä päivälliseksi syödään hapan silli, niin että hapan silli (usein päällystetty) laitetaan ohuen leivän väliin ja puree sä palan; sitten syödään hapan maito ilman kermaa, sitten sen alle siivu juustoa tai voileipä. Mutta lihaa ei oteta sen jälkeen. Ruokaan cal, herneitä, nauriita, kaalia enimmäkseen sunnuntaisin, herneitä nippu viikolla: kun kaali painaa, 2 kertaa herneitä, nauriita enimmäkseen joka aamu suolaisen silakan kanssa, keittämisen lopussa laitetaan silakkaa sinne, ettei hän keittäisi erilleen, vähän jauhoja päälle ja hapanmaitoa supes. Illalla aina ohrapuuroa. Aamulla, kun lähdet ulos, voita ja leipää tai juustoa ja leipää, mikä on pikemminkin. Sekaleivästä he saavat 1/4 kakkua aterialla, hyvää leipää he eivät koskaan maista, sillä se on liian aikaista tai suuri juhla, muuten uunileipää, jota syödään aina 4 tai 6-kertaisena, ohuena kuin paperi. Aina olutta kellarissa (paitsi olutta humalassa), kun vieraita tulee. Kesällä juodaan aina happoa."

"Sama julkkis kirjoittaja jättää 1734 myös Taalainmaalta seuraavat ruokatiedot:"

"Heidän uuninsa on tavallinen, lukuun ottamatta herneleipää, leipää, jossa on muusia ja ohrajauhoja, sekoitettua ohraleipää, kaikki ohueksi leivottuja, jotka he laittavat uuniin, jonka läpi he kietovat kakun tangon ympärille ja sitten kampaavat sen uunissa ulos. Muuten he käyttävät myös paksua leipää, kun he ovat poissa. Muuten heidän ruokansa on tavallista, paitsi että he syövät joka ilta puuroa, joka on osittain keitettyä hernijauhoa, osittain ohrajauhoa; jos he syövät jotain muuta, se syödään aamiaiseksi, minkä jälkeen he saattavat syödä kolme tai neljä kertaa päivässä. He syövät myös voita, kirnupiimää ja tuorejuustoa sekoitettuna massaan."

"Västmanlandista Bergenskiöld 1784 antaa seuraavat tiedot:"

"Yksittäisessä taloudessa on säästäväinen, jokaisella viikonpäivällä on tietty ruokajärjestys, ja minä esitän tässä yhden, jonka Lekman on minulle ilmoittanut ja joka vahvistetaan Dalkarlsbergin kaivoslaissa olevan ruokavalion jälkeen:

Sunnuntai: Aamulla: keittoa kaalijuurista ja lihaa keittoa varten. Illallinen sama. Iltapala: kaalia ja lihaa.

Maanantai: Aamulla kaalia ja lihaa. Päivällinen: keittoa ja kaalia. Iltapala: puuroa, maitoa ja silliä.

Tiistai: kaikki ateriat herneitä ja lihaa.

Keskiviikko: aamulla herneitä ja lihaa. Päivällinen: maitoa ja voita. Iltapala: puuroa ja silliä.

Torstai: aamulla, keskipäivällä ja illalla: juureskeittoa ja lihaa.

Perjantaina: maissijauhopiirakkaa voilla ja silliä kaikilla aterioilla.

Lauantai: aamulla puuroa, voita ja silliä. Päivällinen: maitoa, voita ja silliä. Iltapala: puuroa ja silliä"

"Hallandin ruoka-asetuksen 1796 on proviisori Per Osbeck hahmotellut seuraavasti:"

"Ihmiset täällä syövät viisi kertaa päivässä, aamiaisen, päivällisen, illallisen ja iltapalan. Aamiainen on brandyjuoma, jos sitä on saatavilla. Daver koostuu sillistä ja juomasta, johon on sekoitettu maitoa. Päivällinen: kaalia, herneitä, keittoa sekä lihaa ja sianlihaa tai sitä, mitä on mahdollista saada aikaan; iltahenki. Iltapalana lähinnä puuroa, yhtenä iltana keitettyä, toisena paistettua."

"Svananderin mukaan Skånessa oli vuonna 1797 ainakin paikoin seuraavat ruokaolosuhteet:"

"Maanviljelijä leipoo pumpernikkelinsä ruis- ja ohrajauhoista, puolet kumpaakin lajia. Tasangon varakkaimmat ihmiset syövät kuitenkin ruisleipää yhdessä. Sianlihaa on käytetty paljon aiempina aikoina, jopa aamiaiseksi, kun metsät olivat suuremmat ja silakan tarjonta vähäisempää. Nyt köyhä maanviljelijä antaa, mitä voi, mutta varakkaampi:

1. Juoma ja leipä, juusto ja leipä tai voileipä aamupalaksi.

2. Aamiaiseksi davre, silliä, juomaa ja leipää.

3. Illalliseksi keitettyä kaalia, herneitä, keittoa, puuroa liemellä, sianlihaa, lihaa, kalaa jne.

4. Illalliseksi hanhenmaksaa, pimppiruokaa, voileipiä, pannukakkuja, kananmunia jne. ja juomaa.

5. Iltapalaksi puuroa ja maitoa tai juomaa ja leipää.

6. Niiton, niiton ja nurmikonleikkuun aikana tarjoillaan joskus pieniä illallisia.

Näitä aterioita noudatetaan kuitenkin tarkemmin kylän (Bara) tasaisessa osassa kuin mäkisessä ja metsäisessä osassa."

Tilaa YouTube:

Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi