Osta meidän historialliset kartat

25. maaliskuuta 1644: Skanialaisten talonpoikien joukkomurha Borstin taistelussa.

Borstin taistelu

Taistelu 300 hyvin koulutetun ja varustetun ruotsalaisen sotilaan ja noin 500 skåneilaisen talonpojan muodostaman talonpoikaisjoukon välillä.

Paikallisen suullisen perimätiedon mukaan ruotsalainen ratsuväki teurasti tänä päivänä jopa 500 skanialaista maanviljelijää. Borstin taistelu Vombsjön pohjoispuolella Färs häradissa Skånessa, joka oli tuolloin osa Tanskaa. Artikkelin lopussa on linkkejä Kansallisen kulttuuriperintökeskuksen raportteihin, joista voit lukea arkeologisten tutkimusten tuloksista.

Tapahtuma lyhyesti:

Ruotsi hyökkäsi Tanskan ja Norjan kimppuun sodassa, jota alettiin kutsua nimellä Torstensonian sota, joka kesti vuosina 1643-1645. Sodan aloitti Axel Oxenstierna tavoitteenaan poistaa Tanskan Öresundin tullimaksu ja saavuttaa strategisia etuja, jotka vaikeuttaisivat Tanskan tulevia hyökkäyksiä Ruotsia vastaan.

Eteläisellä rintamalla Tanskan Skånen suunnalla sotamarsalkka Gustav Horn johti kampanjaa, joka tuli tunnetuksi nimellä Hornin sota. Helmikuun 14. päivänä 1644 ruotsalainen armeija saapui Skåneen Markarydin kautta Hornin komennossa.

"Maaliskuussa Lundista lähetettiin kenraalimajuri Hans Wachtmeisterin komennossa ruotsalainen ratsuväkiyksikkö, joka koostui kahdesta laivueesta, yhteensä 300 ratsumiehestä ja sotilaasta, hankkimaan muonaa ja ruokaa armeijalle." - Evert Persson,
historian harrastaja

Nämä 300 ratsumiestä kohtasivat Borstbäckenissä vastarintaa, joka koostui jopa 500 huonosti aseistetusta ja kouluttamattomasta skanialaisesta talonpojasta, kun he olivat matkalla ryöstämään Bjärsjölagårdia ja Övedsklosteria. Talonpoikaiskapinan sanotaan saaneen alkunsa kaikista Färs häradin seurakunnista. Keihäitä, nuijia, mailoja, aseita ja satunnaisia pyörälukkokiväärejä kohtasivat taistelukovia ruotsalaisia sotilaita tuliaseiden ja tyhjien aseiden kanssa. Färsaarelaiset kukistettiin nopeasti, ja legendan mukaan kaikki talonpojat menettivät henkensä ja haudattiin joukkohautaan taistelukentän viereen. Arkeologisissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löydetty yhtään joukkohautaa.

Borstin taistelun jäljet näkyvät vielä nykyäänkin. Kuvassa näkyy maanviljelijöiden kaivama tykkisuoja, jossa on tiettävästi ollut kaksi 3-puntarin tykkiä, kaliiperi 7,65 cm.
Paikalliset suulliset perinteet kertovat, että nämä kuopat ovat taistelun tykkien puolustuslaitteita. Kansallisen kulttuuriperintöhallinnon arkeologisten tutkimusten perusteella on kuitenkin todennäköisempää, että ne ovat jälkiä myöhemmistä kotikaartin tai maamyrskyn sotaharjoituksista.

Ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka moni maanviljelijä todella menetti henkensä tuona päivänä. Tapahtumat ovat periytyneet paikallisten suullisten perinteiden kautta. Kirjallisia todisteita on vain vähän. Se, että taistelu on kuitenkin käyty, tiedetään suurella varmuudella sen jälkeen, kun Ruotsin kulttuuriperintöhallitus UV Syd teki keväällä 2006 ja myöhemmin vuonna 2007 tutkimuksia ja löysi paikalta paljon löytöjä, jotka vahvistivat paikallisen suullisen perinteen.

"Uskomme, että arkeologiset tulokset vahvistavat merkittävästi sen paikallisen suullisen perinteen todenperäisyyttä, jonka mukaan Borstabäckenissä käytiin taisteluita. Vaikka löytöjä on vähän, ne viittaavat yksimielisesti 1600-luvulle." - Museovirasto UV Syd -tutkimus 2006:2

Kansallisen kulttuuriperintökeskuksen kenttätutkimukset

Ruotsin kulttuuriperintöhallitus UV Syd -tutkimus 2006:2
Museovirasto UV Syd -tutkimus 2007:7

Tilaa YouTube:


Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi

Suosittu