Rutto Gullspång-joessa

Rutto Gullspång-joessa

Taru Västergötlandissa asuvasta ankarasta ulosottomiehestä, joka 1430-luvulla piinasi paikallisia rahvasta julmimmalla tavalla.

Pienellä saarella Gullspångsälvenin suulla Amnehäradin seurakunnassa, Vadsbon piirissä, Västergötlandissa, sijaitsi aikoinaan ulosottomiehen linna. Amneholm. Linna rakennettiin 1360-luvulla, ja sen omistivat pitkään monet linnoittajat, kunnes Värmlannin talonpojat polttivat sen vuonna 1433 Engelbrechtin kapinan aikana.

Legendan mukaan tuohon aikaan asui tanskalainen Otto Thorbjörnsson Stuth -niminen ulosottomies, joka oli erityisen ankara ja julma ympäröivää talonpoikaisväestöä kohtaan, ja hänellä oli erityinen tapa rangaista talonpoikia, jotka rikkoivat maata. Alfred Kämpe historiassa Ruotsin ommogeenien vapaustaistelu (1918) kertoo meille:

Kuten tiedätte, tämä vesistö virtaa Skagernista Vänerniin, ja se muodostaa Västergötlannin ja Närjen välisen rajan. Sen ulosmenoaukon ulkopuolella edellä mainittuun järveen nousi ainakin menneisyydessä veden pinnan yläpuolelle kaksi suurta kiveä, joille kansanperinteen mukaan on annettu erikoinen nimi: rutto. Niitä kutsutaan myös vankila- tai nälkäkiviksi. Erik Pommerin valtakaudella Agneholmin linna sijaitsi lähellä, ja sen silloinen ulosottomies Otto Thorbjörnsson Stuth käytti kiviä maanviljelijöiden ruttamiseen, kun joku kieltäytyi maksamasta velkaa tai uhkasi valittaa kuninkaalle. Heidät vietiin alasti ja sidottiin kiviin, joissa heidän annettiin kärsiä nälässä ja kylmässä, kunnes kuolema vapautti heidät.

Gullspångsälven
Gullspång-joen kevättulva 1900-1906, ennen voimalaitoksen rakentamista. Kuva: Lundbäck, Axel / Västergötlannin museo (CC BY-NC-ND)

Toinen lähde, Ruotsin historiallis-maantieteellinen ja tilastollinen sanakirja (1859), säger att de två stenarna ”hafva sedan fått namnet Liekki ja Vankilan kivi”, och konstaterar att ”Denne Stuth var likväl den sista, som herrskade på Agneholm; slottet och fästena blefvo sedan förstörda och uppbyggdes aldrig.”

Georg Starbäckin vuonna 1893 ilmestynyt historiallinen romaani Engelbrekt kertoo tarinan maanviljelijästä ja hänen pojastaan, jotka joutuivat kuolemaan asti kiville rangaistuksena siitä, että he olivat menneet kuninkaan luo ja valittaneet ulosottomiehen julmasta kohtelusta rahvasta kohtaan. Tämän tarinan voi päättää sopiva repliikki tuosta kirjasta:

Edsholmista ja Agneholmista ei ole jäljellä kiveä kiven päälle, vain Gullspångsälfvenin nälkäkivet säilyttävät muiston ulosottomiehen julmuudesta myöhäisiin aikoihin asti.

Painetut lähteet

Ruotsin historiallis-maantieteellinen ja tilastollinen sanakirja, ensimmäinen osa (1859)

Kämpe, Alfred, Ruotsin ommogeenien vapaustaistelu, ensimmäinen osa (1918), s 45.

Starbäck, Carl Georg, Engelbrekt Engelbrektsson. Historiallinen romaani. (1893)

Tilaa YouTube:


Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi

 

Västergötlannin historialliset kartat

Seinäkarttamme ovat huolellisesti restauroituja, vuosisatoja vanhoja karttoja, jotka painetaan uudelleen Ahvenanmaalla mattapintaiselle, ikääntymisen kestävälle, museokelpoiselle premium-paperille. 1% tuotosta menee suoraan takaisin kulttuuriperintöön!

Suosittu