Osta meidän historialliset kartat

13 kaunista kulttuurisuojelualuetta eri puolilta Ruotsia

Askhults by
Kulturreservatet Äskhults by i Halland. Foto: Anders Davidsson , CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons

Ruotsissa on tällä hetkellä 45 kulttuurisuojelualuetta, jotka ovat hyvin erilaisia ja erityisen arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joita säilytetään hoitosuunnitelmien mukaisesti yhdessä alueeseen liittyvän tiedon ja perinteiden kanssa. Tässä 13 esimerkkiä eri puolilta Ruotsia.

Vuodesta 1999 lähtien Ruotsin kunnat ja maakäräjät ovat voineet luokitella arvokkaita kulttuuriympäristöjä kulttuurisuojelualueiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että siihen kuuluvia rakennuksia, maata ja muinaisjäännöksiä suojellaan erityisesti ja että niitä hoidetaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Hoitosuunnitelmaan sisältyy usein kohteeseen liittyvän tiedon ja perinteiden säilyttäminen, ja hoitajan vastuulla on tehdä toiminta eri tavoin kävijöiden ulottuville. Monissa tapauksissa tarjotaan opastettuja kierroksia, luentoja tai erityisiä toimintapäiviä. Kulttuurikohteet ovat toisinaan yksityisessä omistuksessa, mutta monet niistä ovat säätiöiden, museoiden tai voittoa tavoittelemattomien yhdistysten hallinnassa.

Ensimmäinen kulttuurisuojelualue, Åsensin kylä Smålandissa, perustettiin vuonna 2000. Ruotsissa on nyt 45 kulttuurisuojelualuetta, jotka edustavat monenlaisia ympäristöjä ja toimintoja. Monet niistä ovat hyvin säilyneitä maatiloja menneisyyden maanviljelijäyhteisöstä, mutta siellä on myös myllyyhteisöjä, kalastajakyliä, kaivoja, kartanoita ja muinaismuistomerkkejä.

Kulttuurisuojelualueita on nyt lähes koko maassa, Överkalixista Norrbottenissa Osbyyn Skånessa. Tämä tarkoittaa sitä, että melkein missä tahansa Ruotsissa matkustaessa on hyvät mahdollisuudet kokea kulttuurivarantoja. Sukellustaitoiset voivat jopa osallistua vedenalaiseen kulttuurisuojelualueeseen, joka koostuu kulttuurisesti mielenkiintoisista laivanhylkyistä Dalarön edustalla.

Alla on luettelo valituista ympäristöistä, jotka ovat tutustumisen arvoisia. Kansallisen kulttuuriperintökeskuksen verkkosivustolla voit lukea lisää ja löytää seuraavat tiedot. luettelo kaikista kulttuurisuojelualueista.

Öna (Östergötland)

Önan alempi maatila. Kuva: Bengt Oberger, CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commonsin kautta.

Saari koostuu neljästä eristyksissä olevasta maatilasta, jotka sijaitsevat karulla metsämaalla. Yhdessä he todistavat, millaista elämä oli köyhässä metsäasutuksessa 1800-luvulla. Kaikki viljelysmaa on viety. Huomaamattomat peltolohkareet ovat kiilautuneet kivien ja lohkareiden väliin, ja peltopinta-alan lisäämiseksi on luotu pieniä terasseja. Useissa paikoissa on rakennettu kiviröykkiöitä. Tässä vaiheessa käy selväksi, kuinka paljon vaivaa metsän muuttaminen pelloiksi ja niityiksi vaati.

Fatmomakke kirkonkylä (Lappi)

Fatmomakken kirkonkylä 1900-luvun alussa, Ruotsin matkailuliitto ry.

Kirkonkylät ovat Ruotsin ja Suomen pohjoisosien ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Pitkien välimatkojen vuoksi kirkossakävijöiden oli saatava suojaa kirkon läheisyydestä, mikä johti yksinkertaisten yöpymispaikkojen rakentamiseen. Fatmomakkeen kirkonkylä syntyi 1700-luvulla, kun saamelaiset alkoivat pystyttää majoja kirkkorakennuksen läheisyyteen Etelä-Lapissa. 1800-luvulla uudisasukkaat lisäsivät kirkonkylään reppureissaajien mökkejä, joten nykyään säilyneet rakennukset edustavat monenlaisia rakennusperinteitä.

Ronnebyn lähdepuisto (Blekinge)

Ronnebyn suihkulähdepuisto

Ronnebyn Brunnsparken on satoja vuosia vanha. Happokaivo, josta erityinen kaivoympäristö sai alkunsa, löydettiin 1700-luvun alussa. Sitä mainostettiin terveyden lähteenä, ja ihmisten hakeutuessa sinne kehittyi terveyskeskus. Nykyään alue on puisto, jossa kävelypolut mutkittelevat puutarhojen ja kauniiden puurakennusten halki kaivon aikakaudelta. Puisto on voittanut useita palkintoja, ja se nimettiin Ruotsin kauneimmaksi puistoksi vuonna 2005.

Sotilaslentokenttä 16 (Värmland)

Ladoksi naamioitu lentokonehalli sota-ajan lentokentällä 16. Kuva: Janee, CC-BY-SA 4.0 Wikimedia Commonsin kautta.

Brattforsheden Värmlannissa on Ruotsin ainoa säilynyt sota-ajan lentokenttä. Se on merkittävä osa maan sotahistoriallista perintöä, ja se kuvaa Ruotsin liikekannallepanoa toisen maailmansodan aikana. Ympäristö on ehjä kasarmeineen ja lastauslaitureineen.

Stabergs Bergsmansgård (Taalainmaa)

Stabergs Bergsmansgård

Stabergissa on säilytetty kaikki vuoristokartanon eri osat: rakennukset, puutarha, maja-alue, viljelysmaat ja metsä. Hyvin hoidetut puutalot kertovat, miten vuoristomiehet elivät, ja niihin liittyvä barokkipuutarha on säilyttänyt 1700-luvun luonteen. Puutarhan eteläpuolella sijaitseva Stabergin kartano avautuu maisemaan. Halukkaat voivat vierailla vanhoilla kuonakasoilla, jotka luovat kiehtovan aution maiseman.

Sandvikenin kalastajakylä (Ahvenanmaa)

Sandvikenin kalastajakylä. Kuva: Jan Norrman, Riksantikvarieämbetet, CC BY-SA 2.5 Wikimedia Commonsin kautta.

Ahvenanmaan rannikolla, Norra Ulvön pohjoisimmassa osassa, Sandvikenin kalastajakylä sijaitsee avoimen lahden rannalla. Venevajat on ryhmitelty kaaressa sataman ympärille, ja ne antavat kuvan siitä, miltä kalastajakylä näytti 1700-luvulla. Täältä alkunsa saaneella pitkän matkan kalastuksella on keskiaikaiset juuret.

Linnaeus Hammarby (Upplanti)

Linnaeuksen Hammarby. Kuva: Helen Simonsson, CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commonsin kautta.

Hammarbyssä Upplannissa Carl Linnaeuksella oli kesäasunto, ja paikka on saanut vaikutteita hänen työstään 1700-luvulla. Hän käytti tilaa ympäröiviä peltoja kasvitieteellisenä koeympäristönä sekä kotimaisten että eksoottisten kasvien koeviljelyyn. Monet lajit ovat edelleen elossa.

Bollaltebygget (Halland)

Tanssisali

Knäredin seurakunnassa eteläisessä Hallandissa on tämä erityinen kulttuuriympäristö. Kulttuurisuojelualueen ydin on 1600-luvulta peräisin oleva nelikaistainen maatila. Ympäröivällä maalla on hyvin säilynyt kuja, viljelykaivantoja ja kivimuurien rajaamia laidunmaita. Alueella on myös useita punaisella listalla olevia kasveja. Alueeseen voi tutustua luonto- ja kulttuuripolulla.

Äskhult (Halland)

Äskhultsin kylä. Kuva: Martial Gaillard-Grenaider, CC BY-SA 3.0 Wikimedia Commonsin kautta. 

Äskhultissa on mahdollista nähdä, miltä maatalouskylä näytti ennen 1800-luvun maareformia. Kulttuurisuojelualue koostuu neljästä maatilasta, jotka on koottu kylän aukion ympärille. Rakennukset ovat arkaaisia, ja niitä ympäröivät pellot, kaalipuutarhat ja hakatut puut. Kävelymatka kylään kulkee vanhaa tietä pitkin. Nykyään kylässä ei ole asukkaita, ja sitä hallinnoi säätiö, joka järjestää monia julkisia tapahtumia.

Gräfsnäsin linnan puisto (Västergötland)

Gräfsnäsin linna. Kuva: Dagjoh, CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commonsin kautta.

Gräfsnäsiin rakennettiin 1500-luvulla linna, mutta se tuhoutui myöhemmin kolmesti tulipalossa. Viimeisen tulipalon jälkeen vuonna 1834 linna jätettiin rappeutumaan, ja se on nykyään raunio. Vierailijat voivat lukea historian jälkiä sekä rakennuksessa että ympäröivässä linnanpuistossa. Kesäisin järjestetään historiallisia opastettuja kierroksia, messuja ja turnajaisia.

Stensjön kylä (Småland)

Stensjön kylä. Kuva: Holger Ellgaard, CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commonsin kautta.

Stensjön kylää ympäröivä maisema on satojen vuosien maanviljelyn, karjankasvatuksen, kivien raivauksen ja niiton tulos. Punaiseksi maalatut talot, pellot, hedelmätarhat, laitumet ja maatilat auttavat kuvaamaan viime vuosisadan vaihteen idyllistä ympäristöä. Paikalla kuvattiin useita kohtauksia Astrid Lindgrenin Bullerbyn lapsista kertovista kirjoista tehdystä elokuvasovituksesta.

Mårtagården (Halland)

Mårtagårdenin kartano. Kuva: Hansnerstu CC BY-SA 4.0 Wikimedia Commonsin kautta.

Kulttuurisuojelualueeseen kuuluu kaksi kapteenitilaa (Mårtagården ja Apelhögen) Onsalan niemimaalla. Yhdessä ne kuvastavat ainutlaatuista merenkulkukulttuuria, jossa yhdistyvät maatalous ja kaukokuljetus. Tilat ovat peräisin 1700-luvulta, ja niitä hallinnoi nykyään säätiö. Mårtagårdenin maalaistalo on säilynyt koskemattomana maatilan toiminta-aikana, ja se on esillä ryhmille. Ympäröivää maatalousmaisemaa hoidetaan vanhojen menetelmien mukaisesti.

Vanha Pershyttanin kaivoskylä (Västmanland)

Vanha Pershyttan

Täällä vierailijat voivat tutustua hyvin säilyneeseen vuoristokylään ja sen maatalous- ja teollisuusmaisemaan. Täällä on asuttu ja kaivostoimintaa harjoitettu 1300-luvulta lähtien. Sulatto, sulattokylä, kaivosalue ja vesijohtoverkosto ovat edelleen olemassa. Smygarebäckenin sulatto on todennäköisesti ollut samalla paikalla keskiajalta lähtien, mutta se sai nykyisen muotonsa vuonna 1856. Arina- ja masuuni ovat säilyneet sellaisina kuin ne jätettiin viimeisen räjäytyksen jälkeen vuonna 1953.

Tilaa YouTube:


Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi

Suosittu