Osta meidän historialliset kartat

Rapea leipä - välttämätön osa ruotsalaista ruokakulttuuria.

Knäckebrödsbakning
1911: Knäckebrödsbakning. Kvinna stansar hål ur degen med ett brödmått. Bjurbäcken, Manskogs socken, Värmland. Foto: Nils Keyland / Nordiska museet

Knäckebröd (tunnetaan myös nimellä uunileipä) on Ruotsista peräisin oleva käynyt kova leipä. Seuraa Malin Kimiä, kun hän tutustuu näkkileivän historiaan.

Tiedämme varmasti, että näkkileipä kuului ruotsalaisten ruokavalioon jo keskiajalla. Joidenkin lähteiden mukaan (Wikipedia mukaan luettuna) näkkileipää on leivottu nykyisessä Ruotsissa jo 5. vuosisadalta lähtien, mutta epäilen, että kyseessä on huijaus, joka on luotu jättämällä numero 1 pois "16. vuosisadasta" lähdeaineistossa, jota on sittemmin käytetty uudelleen.

5. vuosisadalla Ruotsissa ei juurikaan esiintynyt ruista, vaan hallitseva vilja oli ohra. Joka tapauksessa voimme sanoa, että esi-isämme ovat napsineet näkkileipää satojen vuosien ajan.

Näkkileipä on peräisin Värmlannista, mutta se levisi nopeasti suuriin osiin maata. Yleensä näkkileipä leivotaan vain neljästä ainesosasta: siivilöimättömistä ruisjauhoista, hiivasta tai hapantaikinasta, suolasta ja vedestä. Leipä muotoillaan ohuiksi, litteiksi leiviksi, jotka paistetaan nopeasti korkeassa lämpötilassa. Siihen tehdään yleensä reikäkuvio leipäveitsellä tai näkkileipäveitsellä.

Näkkileipä on saanut nimensä siitä, että sitä on ennen käsitelty murskatulla keksi- tai leivänmurulla, jotta se olisi helpompi murtaa paloiksi. Perinteisesti näkkileivän keskellä on myös suuri reikä, mikä johtuu siitä, että näkkileipä oli varastoleipä, joka ripustettiin kuivaustelineisiin.

Ruotsalaiselle leipäkulttuurille suuressa osassa vanhaa Ruotsia on erityisen tyypillistä kova tai kuiva, käynyt ruisleipä tai ruissekaleipä. Nämä leivät, joihin viitattiin edellä (s. 177) nimellä uunileipä tai keksileipä, ovat pyöreitä ja niissä on reiät narua tai leipätikkuja varten. Ne taitetaan ja rullataan, jotta ne voidaan ripustaa kuivumaan rikkoutumatta tai taittumatta liikaa. Tämä tarkoittaa, että ne voidaan tehdä halkaisijaltaan noin 30-40 cm:n ja paksuudeltaan noin ½-2 cm:n kokoisiksi. Leivät halkaistaan crunch ja niitä nakerretaan tai nokitellaan yleensä vain toiselta puolelta.

Etnologi Åke Campbellin kirjasta "Ruotsalainen leipä" vuodelta 1950.

Vähäisen nestepitoisuutensa ansiosta se säilyy hyvin, mikä oli erityisen tärkeää vanhassa talonpoikaisyhteiskunnassa. Kirjassaan Pohjoismaisten kansojen historia, Olaus Magnus kirjoitti vuonna 1555 julkaistussa kirjassaan, että lapsen syntymän yhteydessä leivottu leipä voi säilyä lapsen kihlaukseen asti.

Leivän historia
"Kuinka ruotsalaisissa perheissä säilytetään leipää ympäri vuoden", Edward Daniel Clarken kirjasta "Travels in various countries of Europe, Asia and Africa" (Lontoo, 1824).

Ensimmäiset näkkileipäleipomot aloittivat toimintansa 1800-luvun puolivälissä, ja nykyään suurin osa Ruotsin näkkileivän kulutuksesta leivotaan teollisesti. Ruotsalaiset syövät vuodessa 4-5 kiloa näkkileipää henkeä kohti, mikä on enemmän kuin mikään muu väestö. Ruotsalaisista kotitalouksista 85%:llä on kotona näkkileipää, kun esimerkiksi Saksassa vastaava luku on 45% ja Ranskassa 8%. Rapeista leivistä on tullut myös yksi Ruotsin eniten viedyistä elintarvikkeista.

Nykyaikana näkkileipää on alettu valmistaa uusina lajikkeina. Joissakin tapauksissa taikinaan sekoitetaan hienoa ruisjauhoa, ja käytetään myös puhtaita vehnäkeksejä sekä siemenillä tai mausteilla maustettuja näkkileipiä. Pyöreiden kakkujen rinnalle on tullut myös neliön ja pitkulaisen muotoisia kakkuja. Yleisiä täytteitä ovat voi, kova juusto, maksapatee, kaviaari ja mausteinen makkara. Rapea leipä on suosittu hernekeiton ja silliruokien lisuke, ja sitä pidetään olennaisena osana ruotsalaista keittiötä. Liioittelematta voidaan sanoa, että se on eräänlainen kansallinen leipä.

Painetut lähteet:

Törnblom, Marie et al. (2012), Leipää läheltä ja kaukaa, Grenadine Book Publishing

Painamattomat lähteet:

Painetut lähteet:

Törnblom, Marie et al. (2012), Bröd från när och fjärran, Grenadine bokförlag.

Painamattomat lähteet:

http://danskan.se/historia/svenska-brodets-historia

http://www.gp.se/livsstil/mat/alla-%C3%A4lskar-kn%C3%A4ckebr%C3%B6d-1.5193

http://www.hejdeknacke.se/?file=om-hejde-knaecke/knaeckebroedets-historia

http://knackebrodsakademin.se/knackebrod/

https://sv.wikipedia.org/wiki/Kn%C3%A4ckebr%C3%B6d

http://svensktuppfinnaremuseum.se/knackebrod/

Julkaistu alun perin osoitteessa Kulttuurinen muisti.

Tilaa YouTube:


Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi

Suosittu