Fettis Day sammakoita ja muita hauskoja kepposia - antiikin maailman tavat paastonajan ympärillä

Rasvapäivää on kutsuttu myös sianlihan rasvapäiväksi, voin rasvapäiväksi ja muuksi vastaavaksi, ja se on viimeinen päivä, jolloin ruokapöydän nautinnot ovat sallittuja ennen huomenna tuhkakeskiviikkona alkavaa katolista pääsiäispaastoa. Joissakin osissa maata tänä päivänä syödään seitsemän ateriaa, ja Norjassa päivä tunnetaan myös nimellä "sjumålsdagen".

Entä läskit? Tänä päivänä, kun pöydät olivat täynnä, oli tapana, että keneltäkään vierailijalta ei saanut evätä herkkua. Siksi oli perinteistä pukeutua lihavana tiistaina ja kiertää paikkakunnan maatiloja, joissa syötiin ja toimittiin kiertävinä viihdyttäjinä. Kyse ei kuitenkaan ollut vain syömisestä, vaan lihavien päivä oli myös päivä, jolloin yksinkertaisesti kokoonnuttiin yhteen ja pidettiin hauskaa. Koko maassa pelattiin pelejä ja tehtiin juhlallisia kepposia, aivan kuten joulunaikaan.

Skånessa järjestettiin erilaisia ratsastuskilpailuja, joissa sekä hevoset että ratsastajat oli koristeltu kauniisti "ripustusnauhoilla", ja ratsastajilla oli kukkasia tai ripustusriisiä hatussaan. Valitettavasti tavallisen kansan historiasta löytyy myös monia esimerkkejä siitä, miten Ruotsin viranomaiset eivät suvainneet näitä yksinkertaisia kansantottumuksia - tapoja, jotka usein sisältävät taikauskoa ja joskus myös juopottelua.

Usein tämä meni niin pitkälle, että valtio tai valtionkirkko kielsi tavallisia ihmisiä eri puolilla maata harjoittamasta vanhaa paikallista kulttuuriaan perinteidensä kautta - kulttuurin tuhoaminen, jota ei pidä koskaan unohtaa. Eräässä Skånesta vuodelta 1723 peräisin olevassa kertomuksessa kerrotaan, kuinka Skytts häradin viranomaiset kielsivät juuri tällaisen ratsastusleikin, jota kutsuttiin "vädjoloppiksi". Joka rikkoi kieltoa ja harjoitti peliä edelleen paaston aikana läänin alueella, sai 40 markan sakon hopeakolikoina.

Muualla maassa järjestettiin leikkejä, jotka voivat liittyä pohjoismaisen talonpoikaisväestön vielä vanhempaan maagiseen uskomukseen kasvillisuudesta ja talonpoikien toiveesta saada hyvä sato. Keskisen Itä-Ruotsin maaseudulla ja Norrlannissa pelattiin lihavan tiistain iltana "pitkää pellavaa" tai "isoja nauriita ja pitkää pellavaa". Näin peliä kuvataan kirjassa seuraavasti Vuoden juhlat (1953) Albert Eskeröd.

Peliin osallistui joitakin puolivuotiaita poikia ja tyttöjä, jotka kokoontuivat iltahämärässä lihavana tiistai-iltana sekä isompien että pienempien kelkkojen kanssa. He etsivät jyrkimmät rinteet, jotka he löysivät, koska laskettelun piti olla runsasta ja seikkailullista. Kelkat sidottiin yhteen pareittain tai pitkiin riveihin, ja huutojen ja hurraahuutojen saattelemana he lähtivät rinteeseen. Usein kylän lahjakkaat muusikot ilmaantuivat paikalle, ja kelkat olivat joskus vyöllä. Laskeutumisen aikana he huusivat: "Pois tieltä! Pitkää pellavaa ja isoja nauriita!".

Lännassa, Upplannissa, yksi huusi:

Pitkää pellavaa pelloillamme,
paskaa ja lantaa grannassa

Ösmossa, Sörmlandissa, ihmiset huusivat:

Isot nauriit ja pitkä pellava
ja hienot nupat ja rasvaiset bluesit
ja vain paska saa naapurit!

Leksandissa, Taalainmaalla, se kuului sen sijaan:

Pitkä pellava, pitkä pellava
niin kauan kuin se on tyhjä,
ja sitkeä kuin jänteet
ja valkoinen kuin lumi.
Isä tänä vuonna ja äiti viime vuonna,
silkkinaamio kuoppainen hiukset.
Mala, mala, kiitos.
Hurraa, hurraa!

Naapurille toivottiin tietenkin huonoa onnea pilke silmäkulmassa. Päinvastoin, se, että koko kylä, nuoret ja vanhat, kokoontuivat tällä tavoin monta kertaa vuodessa erilaisiin perinteisiin leikkeihin, osoitti hyvin vahvaa yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä.

Tåsjön kunnassa Ahvenanmaalla ihmiset kilpailivat Fettis-päivänä hiihtämällä siitä, kenellä oli pisin hamppu. Tämä yksityiskohta paljastaa, että kyseessä ovat vanhat suomalaiset kylät. Tapa oli Suomessa varsin yleinen, ja Tåsjön suomalaiset eivät kasvattaneet pellavaa vaan hamppua.

Tänä vuonna jätän paastonajan väliin, mutta seitsemän ateriaa - no, voin kuvitella sen tänään.

Tilaa YouTube:

Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi