Hallebergin pesä

Hallebergin pesä, jota kutsutaan myös Hälleklintsijaitsee Hallebergin lounaiskulmassa, jonka nimi on Halleberg. Häcklan. Samasta kulmasta länteen löydät myös kauniin näköalapaikan. Häcklen kallio.

Halleberg on Västra Tunhemin kunnassa Väne häradissa, Västergötlandissa sijaitseva mahtava tasankovuori, joka työntyy Vänern-järveen. Vuorta ympäröivät monet muinaiset muistomerkit hautapaikkojen, kivien ja kiviröykkiöiden muodossa. Itse asiassa koko vuori on muinaismuisto Ruotsin suurimman muinaislinnan muodossa (siitä lisää myöhemmin), joka on lähes täysin luonnollisesti linnoitettu vuoren jyrkkien rinteiden avulla.

På bergskrönet vid ättestupan finns de så kallade ”Dödsbänkarna”, stenblock där de gamla enligt sägnen satt och samlade mod innan de slutligen slängde sig ut för bergskanten. Direkt nedanför ättestupan finns ett stort gravfält från järnåldern och domarringen Hästevadsin kivet, joka näkyy lounaassa rautatien vieressä.

Svenska Familj-Journalen, nide 12, numero 1873, Claës Joh. Ljungström noin Ättestupan ja "Hästevads Stenar" Hallebergissa.:

Kyseinen perinnöllinen kanta, jota kutsutaan nimellä "Hälleklint", on lähellä nittio kyynärää korkea alla olevasta kalliosta yläreunaan. Itse kallio, jossa aiemmin laskeutuneet jättiläiset ovat varmasti murskautuneet teräviin ja kulmikkaisiin kiviin, on pystysuoraan noin kaksikymmentä kyynärää korkea.

Kummun alapuolella on sen ja kumpujen välissä suorassa linjassa pieni soikea lampi, joka on neljäkymmentä kyynärää pitkä ja kaksikymmentä kyynärää leveä ja jonka nimi on "Kumpu". Odenin pato ja se ei melkein koskaan kuivu. Sanotaan, että täällä pestiin niiden ruumiit, jotka hakeutuivat Wallhallin luo.

Flera andra källor nämner denna ”Odens damm” som låg direkt nedanför ättestupan, och ska ha använts för att tvätta de döda göternas kroppar. Dammen fylldes tyvärr igen i samband med att en villa byggdes på platsen på 1920-talet, och väntar nu tålmodigt på att något framtida släkte ska gräva fram det heliga vattnet igen. Du kan läsa mer om dammen i artikkeli Hästevadsin kivistä.

Carl Linnaeus kirjoittaa ättestupanista vuonna 1746 Västgötaresanissa:

Syömyrsky on Valhalla Häcklanin eteläisimmällä puolella, jossa vuoren pystysuora, uurteinen harmaa ja korkea kylki ylittää reilusti muiden hallien ja Häclojen rinteet; täällä vanhojen goottien kerrotaan jyrähtäneen alas ja nostaneen purjeet kohti Odinin saarta ajattelematta paluumatkaa, kun kaikki ei enää mennyt niin kuin piti, tai kun he olivat kyllästyneet maailmaan ja itse elämään.

F. E. Lindskog kirjoittaa 70 vuotta myöhemmin, vuonna 1816, s. 165 teoksessa Yritys Skaran hiippakunnan lyhyeen kuvaukseen:

Täällä myös esi-isillämme, vanhoilla gooteilla, oli ruokapesä, josta he sukelsivat ulos ja nostivat purjeet Odinin saarelle ajattelematta paluumatkaa. Ylhäällä vuori on tasainen, ja sitä kutsutaan Wåhlehalliksi tai Wallhalliksi; sen alapuolella on sammaleen peittämä lampi, jota Allmugen kutsuu Onskällaksi tai Odenin lammeksi.

Tästä etnisestä ryhmästä on kirjoitettu vuonna 1815 jopa runo, jonka on kirjoittanut eräs eräs Erik Sjöberg (tunnetaan salanimellä Vitalis). Runoja kutsutaan nimellä Hallebergin erakkoluostarissa ja menee näin:

Tässä seisoi mies menneinä päivinä
Elämää ja sen kovuutta halveksuen,
Ja luonnonlaeista huolimatta,
Rohkeasti ripustettu toiseen maailmaan.

Aika on ojentanut jättimäisen käsivartensa pohjoisen ympärille:
Valta, ikääntynyt, on ohentumassa vuorillaan;
Ja pian tulee avioero, joka ei ole maan päällä.
Pohjoisen miehen ja etelän kääpiön välillä.

Korkeat isät! haudoillanne
Kuuntele valaa, kun jälkeläinen vannoo:
Ennen orjat tallasivat Manheiminne maahan,
Kuolen niin kuin olet sen arvoinen.

Ja kun kahleet muut hartiat painavat,
Heidän rautansa kimpoaa käsivarrestani.
Vapaus! Vapaus! ihmisen ensimmäinen onni!
Sinut saan haltuuni haudan kupeessa.

Kun jälkeläinen kävelee vuorilla,
jonka jousesta kallio kaikuu,
Pitäisikö hänen punastua katsellessaan liettä,
Joka muistuttaa heikkoja sinusta.

Ja ehkä, isät, muistinne
Nouse ylös haudan reunan ympärille,
Ja anna voimaa hänen kuurolle mielelleen
Heittää orjan kahleet pois.

Runo on muisto kirjailijan vierailusta paikalla 15. heinäkuuta 1815. Pian tämän jälkeen Sjöberg kirjoitti kirjeessään eräälle C. O. Berglund:

Ohitin Hallenbergin, joka on korkein näkemäni vuori. Esi-isämme olivat löytäneet paikan viimeisen matkansa arvoiseksi; sanalla sanoen, siellä oli ollut vilkas toiminta. Jyrkänne kohosi pystysuoraan pilviin, siellä täällä roikkui ulkoneva kivi puoliksi irti, ja kiipesin niiden päälle. Reunalla oli lentokoneita kuin järven jää tammikuussa: menin niin pitkälle kuin rohkeuteni salli, eli melko pitkälle, vaikkakaan en aivan niin pitkälle kuin esi-isämme, jotka menivät Valhallaan. Mutta, voi taivas, miten vartaloni tärisi, kun laskeuduin alas. Nyt tiedän, mitä se tarkoittaa, että sydän on takaosassa. Kun otin askeleen, murenevat kivet vierivät vapisevilta jaloiltani, ja sitten roikuin käsivarsillani taivaan ja maan välissä, kunnes jalkani olivat löytäneet toisen yhtä hauraan jalansijan. Lopulta tulin kuitenkin alas palavasta uunista yhtä ehjänä kuin Vanhan testamentin kolme miestä (Sadrak, Mesak ja Abednego). (Vitaliksen kootut kirjoitukset, Erik Sjöberg, Tukholma 1873, s. 416.)

Hallebergs ättestupa är väl värd ett besök, och kombineras förslagsvis med ett besök till Hästevads stenar som ligger ett par stenkast sydväst nedanför stupet. Om inte för sägnens och historiens skull så kan besöket lätt motiveras bara med den vackra utsikten, som beskrivs som ”hänförande” av Claës Joh. Ljungström 1873:

Näkymä jo röykkiöiltä, mutta vielä enemmän röykkiön jyrkänteeltä, mieluiten lounaaseen Kartenedin ja Sandgärdetin kiinteistöjen taakse, osittain Nygårdin suuntaan Hunnebergin rinteitä pitkin, osittain tasangon poikki kohti Rånnumia ja Göta elfiä ja Trollhättania, jonka länsipuolella on
metsän peittämät vuoristoharjanteet lumoavat ne, joiden mieli on avoin luomakunnan kauneudelle.

Tutustu muihin mielenkiintoisiin vierailukohteisiin osoitteessa Historiakartta.

Tilaa YouTube:

---

Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi