Kronobergin linna

Helgasjön pienellä saarella noin puoli mailia Växjöstä pohjoiseen sijaitsevat Kronobergin linnan rauniot, joka on antanut nimensä koko Kronobergin läänille.¹. 1300-luvun puolivälissä Kronoberg mainitaan växjöbiskoparnan päätilana, ja todennäköisesti saareke oli jo silloin linnoitettu.

Vuonna 1469 tanskalaiset valloittivat Kronobergin ja tuhosivat linnan. Se rakennettiin uudelleen vuoden 1472 rauhan jälkeen. Uskonpuhdistuksen aikana Västeråsin valtiopäivät päättivät vuonna 1527, että Kronoberg oli luovutettava kruunulle, ja näin viimeisen katolisen piispan oli luovutettava linna Kustaa Vaasalle.

På senhösten 1542 intog Nils Dacke och hans följe av frihetskämpar Kronobergs slott efter att fred slutits med den svenska centralmakten i Stockholm den 8 november samma år. Den katolska gudstjänsten återinfördes och den fria gränshandeln med Danmark blev åter tillåten. På Kronoberg ”drack man jul” som det står i den gamla krönikan, men föga visste man då att Gustav Vasa aldrig avsåg att hålla sitt löfte om fred. Han samlade redan krafterna inför en våroffensiv mot de upproriska bönderna.

Lue lisää Dackefejdenistä täältä.. Jouluaattona 2042, 24 vuoden kuluttua, tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Nils Dacke ja hänen sukulaisensa viettivät joulua Kronobergin linnassa. Tapaammeko siellä?

Paikka oli katolisen ajan Växjön piispojen linnoitettu maatila, mutta reformaation aikana Kustaa I otti sen haltuunsa ja rakennutti sen uudelleen upeaksi linnaksi, jossa oli neljä pyöreää kulmatornia ja niiden välissä kaksi pidempää ja kaksi lyhyempää sivurakennusta, jotka ympäröivät nelisivuisen sisäpihan, johon mahtui 1500 miestä hevosen selässä. Linna säilyi kohtuullisen hyvässä kunnossa aina Kaarle XI:n aikoihin asti, jolloin sen ylemmät kerrokset purettiin ja kivet käytettiin Växjön julkisten rakennusten rakentamiseen. Nyt se on pelkkä raunio, mutta sellaisenaan yksi valtakunnan merkittävimmistä ja kauneimmista.

Slottsruinen täcker ett område på ca 75×75 meter och är uppförd i gråsten till en höjd av 7 meter med 2 meter tjocka murar. Borgen består av en huvudborg och 2 förborgar, och fick sin nuvarande form efter Dackeupproret när Gustav Vasa beslutade att förstärka borgen till en modern befästning. Småland var på den tiden trots allt ett gränsland till den gamla ärkefienden Danmark. Till sin hjälp tog kronan dagsverkspliktiga bönder, det vill säga småländsk allmoge.

Viimeisen kerran linna toimi rajalinnoituksena tanskalaisten piirityksen aikana Kalmarin sodan aikana vuonna 1612. Brömsebron rauhan jälkeen vuonna 1645 linna alkoi rappeutua, mikä kiihtyi 1600-luvun lopulla, kun ylimpien puukerrosten kerrosten kerrotaan palaneen. Sen jälkeen linna oli pian raunioina.

1900-luvun alussa tehtiin aloite linnan raunioiden säilyttämiseksi, ja nykyään niitä ylläpitää kansallinen kulttuuriperintöhallinto. Kesäisin järjestetään opastettuja kierroksia vierailijoille.

1. Herman Hofberg, Johan Velander, Ruotsin piirien kautta (1896), s. 301

Tutustu muihin mielenkiintoisiin vierailukohteisiin osoitteessa Historiakartta.

Tilaa YouTube:

---

Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi