Torstain 12. lokakuuta 1542 aamunkoitteessa tulipalo ja kuolema tulivat Haddorpin kylään Slakan seurakunnassa Östergötlannissa. Muisto elää niiden 300 talonpojan muistona, jotka antoivat henkensä taistelussa vapautensa, oikeuksiensa ja uskonsa puolesta.
Vain reilua kuukautta aiemmin, syyskuun puolivälissä, käytiin Kisan taistelu, joka oli kuningas Kustaa Vaasan ja hänen joukkojensa murskatappio. Se oli myös merkki yleisestä kansannoususta Pohjois-Smålandissa, ja pian sen jälkeen Östergötlannin talonpojat seurasivat esimerkkiä.
Men när Östergötland “hängde på en silkestråd”, som Gustav Vasa själv skrev i ett brev, inträffade en sammandrabbning som inte föll väl ut för bönderna. Efter slaget vid Kisa var Dackes styrkor på väg mot Linköping. De slog läger vid Skeda och Slaka socknar med 300 man och skulle stanna över natt vid byn Haddorp hos bonden Olof Håkansson, i västligaste delen av Slaka socken. De trodde sig vara säkra, och kanske slappnade de av mer än dom skulle ha gjort.
Lokakuun 12. päivän 1542 aamu koitui Dacken miehille kohtalokkaaksi. Botvid Larssonin komennossa olevat kuninkaalliset joukot olivat heidän jäljillään, ja varhain aamulla Haddorpin kylän ja sen ympäristön nukkuvien talonpoikien kimppuun hyökättiin. Taloja ja latoja sytytettiin tuleen. Dackesin miehiä hakattiin, ammuttiin tai poltettiin kuoliaaksi. Kaikkien 300:n kerrotaan kuolleen.
Botvid Larsson och hans folk fick med denna framgång verkligen en grym hämd för motgången vid Kisa. Inslaget av hämnd blev inte mindre av att “de brända och slagna” i Haddorp var folk från Kisa och Ydre, härader som haft en huvudroll i Kisa-slaget.
Lars-Olof Larssonin mukaan tämä verilöyly ei kuitenkaan merkinnyt käännekohtaa kansannousussa. Sen sijaan vaaka kallistui kapinoivien Pohjanmaan ja pohjoisen tanskalaisten eduksi, jotka olivat linnoittautuneet Skedan seurakuntaan ja saivat pian vahvistusta Nils Dackelta, joka saapui etelästä huomattavien joukkojen kanssa.
Tuuli oli allmogenin selässä. Kuningas Kustaa Vaasa halusi neuvotella - ostaa aikaa.
Dacken kapinan epäonnistuttua kruunu takavarikoi Olof Håkanssonin tilan Haddorpissa, ja vanhasta maalaiskylästä tehtiin lopulta Haddorpin kartano, joka on yhä olemassa. Ruotsin ensimmäinen arkeologi syntyi siellä vuonna 1630. Johan Hadorph, joka osallistui ensimmäisiin tieteellisiin kaivauksiin, jotka tehtiin kohteessa Birka Björköstä. 1800-luvulla kiinteistöllä pidettiin maatalouskouluja. Nykyään tilan omistaa ja sitä johtaa kaksi veljestä, Lennart ja Ola Secher. Heidän isoisänsä osti tilan vuonna 1912.
Lähteet
Larsson, Lars-Olof, Dackeland (1979)
Perille pääseminen
Koordinaatit: Leveysaste 58.37387573290986 | Pituusaste 15.500636100769043
Tutustu muihin mielenkiintoisiin vierailukohteisiin osoitteessa Historiakartta.
Tilaa YouTube:
Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!
Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi