Rane-kivet (Askeberga-alussarja)

Rane stenar sijaitsee Askebergassa Vadsin kunnassa, Vadsbo häradissa, noin 25 kilometriä Skövdestä pohjoiseen Västergötlannissa. Kivilohkareiden koon lisäksi tästä laivasarjasta tekee hieman erikoisen se, että sen päistä puuttuvat varret, mikä on saanut jotkut vertaamaan sitä pitkiin taloihin.

Alus on 55 metriä pitkä ja enintään 18 metriä leveä, ja se on rakennettu 24:stä pareittain asetetusta kivilohkareesta, jotka ovat jopa 2-3 metriä korkeita ja joiden paino on 2,5 metriä. enintään 15-25 tonnia kukin. Ajoitus on epävarma, mutta National Property Boardin mukaanAlueen hallinnoinnista vastaavan yrityksen mukaan telakka uskotaan rakennetun myöhäisrautakaudella, noin 500 jKr. eli noin 1 500 vuotta sitten.

Kuka tämä Rane on voinut olla? Paikallisen perimätiedon mukaan hän oli kuningas, joka hallitsi Vadsbon aluetta ja joka haudattiin Vadsboon. Kuningas Ranen kumpu joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä lounaaseen Flistadin naapurikylässä, jonka viereen myöhemmin rakennettiin kirkko. Kumpua ei kuitenkaan ole koskaan tutkittu.

Rane oli myös vanha nimi Odinille, joten aluskokonaisuutta voisi kutsua myös Odinin kiviksi. Jotkut sanovat, että Rane-kivet ovat itse asiassa Odenin ydinalueella, kuten historioitsija Bengt Wadbring:

"Matkalla sinne [Rane-kiviltä Rane-kuninkaan röykkiölle] ohitat Odenslundan. Lännessä sijaitsevaa Östen-järveä kutsuttiin vanhoissa asiakirjoissa nimellä Oden-järvi - jos koskaan on ollut Odinin maa, sen on täytynyt olla täällä, ja jos Brage Broddarssonia ja Snorrea on uskominen, niin on ollut!"."
– Bengt Wadbring on Askeberga

Kuinka monta miestä (tai härkää) tarvittiin tuohon aikaan 15 tonnia painavan kiven siirtämiseen? Sitä ei liene mahdotonta selvittää, mutta voimme sanoa varmuudella, että monet visigoottien esi-isät käyttivät työtunteja tämän laivaston rakentamiseen.

Viisi mailia itään, samanlainen, mutta pienempi joukko aluksia löytyy Vätternin niemeltä Nässjan seurakunnassa Östergötlandissa. Tätä kutsutaan Nässjan laivanrakennus (RAÄ-nr Nässja 2:1) ja on soikea kivikehä, joka koostuu myös 24 kivestä ilman sauvoja.

Uteliaisuus: Sana Vad, joka esiintyy sekä seurakunnan että kyläkunnan nimessä, kirjoitettiin vuonna 1302 Wad, ja se on peräisin kirkonkylän nimestä, ja sen merkitys on "ford", joka viittaa Tidan-joen ylityspaikkaan.

Lähteet

Riksantikvarieämbetet

Kansallinen kiinteistölautakunta

Askebergan telakka, Wikipedia

Mats Wahlberg, toim. (2003). Svenskt ortnamnslexikon. Uppsala: Institutet för språk och folkminnen. Libris 8998039. ISBN 91-7229-020-X.

Tutustu muihin mielenkiintoisiin vierailukohteisiin osoitteessa Historiakartta.

Tilaa YouTube:

---

Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi