Frösöstenen

Frösön kivi sijaitsi alun perin Frösön itäisimmässä kärjessä Östersundetissa, nykyistä Östersundia vastapäätä. Frösön on saanut nimensä pohjoismaisen hedelmällisyyden jumalan mukaan Siemenet, tai Frej. Paikallisella kielellä saaren nimi on Frösöya. Se on Ruotsin 27. suurin saari ja kymmenenneksi suurin Ruotsin sisämaan saarista.

”Stenen ristades omkring år 1050 i samband med Jämtlands kristnande och den är unik genom att den gjordes till minne av kristnandet och brobyggaren, det var alltså ingen gravsten. Frösöstenen är den enda runsten som berättar om ett kristnande av ett helt land (jämför med Hyytelöintikivet jossa puhutaan kansan kristillistämisestä). Kivi on vanhin dokumentoitu lähde Jämtlandin nimestä, täällä JamtalandNiin, jopa maa.” – Wikipedia

Vuosina 1969-1971 rakennetun uuden sillan ja liikenneyhteyden vuoksi riimukivi sijaitsee nyt lääninhallituksen edessä noin 100 metrin päässä alkuperäisestä paikastaan.

Riimulinjan translitterointi:

austmoþ[(r)] kuþfastaʀ sun ’ lit ra(i)[(s)]… …(-)[(n)] (þ)(i)no auk| |kirua bru þisa| |auk h[on] [li](t) kristno eo(t)alont (o)sbiurn kirþi bru (t)riun rai(s)t auk (t)sain runoʀ þisaʀ[1]

Normalisointi riimuihin:

Austmaðr, Guðfastaʀ sunn, let ræis[a stæi]n þenna ok gærva bro þessa ok han let kristna Iamtaland. Asbiorn gærði bro, Trionn ræist ok Stæinn runaʀ þessaʀ.[1].[2]

Käännös Nusvenskaksi:

Östman, Gudfastin poika, pystytti tämän kiven ja teki tämän sillan, ja hän teki Jämtlannista kristityn. Åsbjörn teki sillan. Tryn ja Sten kaiversivat nämä riimut.[2]

Lue lisää

Frösöstenen Wikipediassa
[1] Samnordic runtext database, J RS1928;66 $, 2014.
[2] Magnus Källström, Olivatko riimukivet pystyttäneet viikingit kristittyjä?, 2015.
Stefan Brink (1996). Jämtlandin kiteytyminen. Henrik Williams: ”Runjämtskan på Frösöstenen och Östmans bro”, s 56 Libris 7772381