Tämän historiallisen Närke-kartan julkaisi maanmittari Jacob Nordencreutz 1740-luvulla. Vuonna 1734 Nordencreutz sai kuningas Fredrik I:ltä luvan (joka vahvistettiin etuoikeudella vuonna 1738) painattaa Ruotsin maakuntakarttoja, joihin kuului myös kunniakas Närke.
Närke on yksi Ruotsin pienimmistä alueista, mutta se ei tee sen historiasta yhtään köyhempää. Närkessä on ollut tuhansia vuosia pohjoismaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaa, vakiintunutta maatalousväestöä. Alueella on 5200 säilynyttä muinaismuistoa, kuten katedraalien renkaita, kuninkaallisia röykkiöitä ja jopa riimukiviä, kuten Nastan riimukivi. Tasangoilla on myös useita muinaisia linnoja, kuten Tarstaborg Sköllerstassa, joka on hyvin suuri ja hyvin rakennettu.
Närhen nykyiset rajat ovat samanlaiset kuin 1300-luvulla vallinneet rajat, joista ovat peräisin varhaisimmat tiedot Närhen laajuudesta. Närke oli alun perin jaettu kolmeen kolmiyksikköön, ja sillä oli oma lakisaaga ja lakikirja, jonka Magnus Ladulås vahvisti, mutta joka myöhemmin hävisi. 1300-luvulla lääninvaltuustoja pidettiin Mosåsissa ja Kumlassa ja myöhemmin Örebrossa.
Christina (varmistettu kirjoittaja) -
Den är jättefin kommer pryda sin plats på landet
Eva (varmistettu kirjoittaja) -
Toppen, väldigt intressant att se var mina förfäder bott i generationer!!!