Osta meidän historialliset kartat
Historia
Oli mies nimeltä Engelbrekt
huhti
Idag på Engelbrektsdagen minns vi frihetskämpen Engelbrekt Engelbrektsson. Vi minns också den alternativa berättelsen om Sverige som kan skönjas i våra förfäders till synes eviga kamp mot förtryck och förmynderi.
”Thet war en man han heet Engilbrikt” börjar en visa som skrevs ned runt år 1439, troligen av biskopen i Strängnäs Thomas Simonsson. Engelbrektin laulu kuvaa Ruotsin kansan kärsimiä vaikeuksia ja ahdinkoa Pommerin kuningas Erikin aikana sekä Engelbrechtin taistelua vapauden puolesta ja lopulta kuolemaa.
Engelbrektin kapina oli reaktio, lopullinen vallan vapautus, vieraan kuninkaan riistokapinalle. Pommerin Erik. Talonpojat puolustivat oikeuttaan työnsä hedelmiin. He puolustivat itseään valtion tunkeutumiselta. He puolustivat vapauttaan.
Kapina sai alkunsa erityisen häikäilemättömästä tanskalaisesta ulosottomiehestä nimeltä Jösse Eriksson, joka keräsi veroja suurimmassa osassa Västmanlandia, Bergslagenia ja Taalainmaata. Lue lisää hänestä täältä.
Engelbrekt valittiin edustajaksi viemään rahvaan valitus kuninkaalle. He vaativat, että ulosottomies tuomitaan ja erotetaan. Kun näin ei tapahtunut, helvetti pääsi valloilleen, ja ulosottomiehet marssivat Västeråsiin vuonna 1434. Loppu on historiaa.
Här i landet är en man vid namn Engelbrekt Engelbrektsson, en svensk född i Dalarna, där koppar och järn brytes. Han har församlat folkskaror på fyrtio till femtio tusen man och kan säkert få mer när han vill. Under hans ledning har dessa nedbränt och erövrat många städer, fästen och byar. De kommo dragande till Stockholm, på vars ena sida de lägrade sig liksom kättarna utanför Danzig. […] Dalkarlarnas begäran och önskan är att få en konung i Sverige och de vilja fördriva kung Erik ut ur de tre rikena och de vill själva vara herrar.
Berndt Osenbrygge Danzigin neuvostolle, Tukholma 1. elokuuta 1434.
Engelbrekt murhattiin 4. toukokuuta 1436 nykyisellä Engelbrektsholmenilla Stora Mellösan seurakunnassa Närkeen aatelismies Magnus Bengtssonin (Natt och Dag) toimesta. Hänen muistonsa elää Engelbrektistä kertovan laulun muokatussa versiossa nimeltä Vapauslaulu, jonka piispa Thomas Simonsson kirjoitti muistiin vuonna 1439 Strängnäsissä.
Tässä on muutama säkeistö:
”Frihet är det ädlaste ting
Ketä voidaan etsiä kaikkialta,
Vapaus hyvin kestää.
Haluatko itse olla sankari,
Rakastat vapautta enemmän kuin kultaa,
Vapaus seuraa kunniaa.Vapautta voidaan verrata torniin,
Vartija puhaltaa torvea:
Se kuulostaa niin selkeältä ja laajalta!
Jos tuosta tornista lähdet ulos
Ja toinen se käsissä saa,
Sitten vuodatat kyyneleitä taistellessasi.Jos sinulla on vapaus kädessäsi,
Onnea ja sido nauha,
Että hän ei anna sinulle anteeksi;
Hän näyttää haukalta, ylpeältä ja nopealta;
Jos hän kerran on lentänyt,
Du får honom icke åter. […]Lintu suojaa pesäänsä oksalla,
Piispa Thomas Simonsson, Strängnäs, 1439.
Niin tekevät varmasti myös villieläimet,
Huomaa nyt, mitä sinun pitäisi tehdä!
Jumala on antanut sinulle sydämen ja sielun:
Ole mieluummin vapaa kuin jonkun toisen orja,
Så länge du dig kan röra!”
Tilaa YouTube:
Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!
Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi
Suosittu
- Ruotsin kulttuuriperinnön järjestelmällinen tuhoaminen
- Almaagien teurastus Helgeandsholmenilla 1463.
- Allmoge – vad är det?
- Miten kunnostaa vanhat ikkunat askel askeleelta
- Smokestone (Silmä 136)
- Pieni sinivuokko valittiin Ruotsin kansalliskukaksi
- 25. maaliskuuta 1644: Skanialaisten talonpoikien joukkomurha Borstin taistelussa.
- Kävelyretki lähialueella
- Rutto Gullspång-joessa