Osta meidän historialliset kartat

Työväenliike ennen ja nyt

Jaa osoitteessa FacebookFacebookJaa osoitteessa WhatsAppWhatsAppJaa osoitteessa TelegrammiTelegrammiJaa osoitteessa TwitterTwitterFörsta maj! Nu när det värsta tumultet har lagt sig kan det vara läge att luta sig tillbaka och reflektera lite över arbetarrörelsen förr och nu. Låt oss värma upp med två rader ur Internationalen, […]

Vapunpäivä! Nyt kun pahin myllerrys on laantunut, voisi olla hyvä aika istahtaa alas ja pohtia työväenliikkeen menneisyyttä ja nykyisyyttä.

Lämmitellään kahdella rivillä Internationaalista, joka on yksi työväenliikkeen suurimmista lauluista:

"Veneiden valtio ja lait sortavat meitä,
me verojen alta kaivamme alas."

Kuinka moni vasemmiston edustajista luulette laulavan näitä repliikkejä vilpittömällä innolla ja taisteluhengellä tänään?

Tässä on joitakin sopivampia rivejä äänioikeusaktivisti Isidor Kjellberg (1841-1895), joka perusti Ruotsin ensimmäisen äänioikeusyhdistyksen Linköpingissä 24. heinäkuuta 1887 ja jonka agitatiivinen runo kuultiin monissa varhaisen työväenliikkeen äänioikeuskokouksissa 1800-luvun lopun talonvaltaajien ja maanviljelijöiden majoissa.

Runo ei agitoi pääomaa vaan valtiota vastaan.

Alfred Kämpe kuvailee Kjellbergiä ruotsalaisen Allmogin vapaustaistelujen kolmannessa ja viimeisessä niteessä "väsymättömänä vanhana äänioikeuden taistelijana", ja runo löytyi myös tästä kirjasta.

Kämpe kuvaa kirjassaan, kuinka valtion elintarvikemaksut viljalle ja jauhoille uhkasivat vuonna 1887 ja erityisesti "olisivat köyhien vahingoksi, ja tämän vuoksi alempien rahvaanosien keskuudessa syntyi koittava tyytymättömyys, joka antoi sysäyksen maaseudun äänioikeusliikkeelle". Kun agitaattorit, joita oli aluksi melko vähän, saapuivat johonkin väkirikkaampaan paikkaan, suuret joukot vailla oikeuksia olevia kerääntyivät kuuntelemaan heitä."

Sundsvallin sanomalehdessä 26. helmikuuta 1887 julkaistussa Pohjois-Angermanmaalta peräisin olevassa raportissa kerrotaan yleisön mielipiteistä tulleista seuraavasti:

"Suurin osa osallistujista ilmaisi mielipiteensä, että viljavero, jos se tulisi voimaan, olisi mitä suurimmassa määrin epäoikeudenmukainen, koska se koskisi viiden pohjoisen läänin, Taalainmaan, ns. Snapphanen alueella Smålandissa ja Hallandin harjulla, Värmlannin suomalaisissa metsissä, muun Ruotsin rannikkoväestön työläisille ja kalastajille sekä koko Ruotsin kaupunkiväestölle ja näin ollen suurimmalle osalle Ruotsin väestöstä, joka ei missään olosuhteissa voinut tuottaa tarvitsemaansa jauhettua ja jauhamatonta viljaa, nostaisi suoraan kaikkein välttämättömimpien elintarvikkeiden hintaa ja epäsuorasti joidenkin muiden kulutustavaroiden hintaa, kun taas viljan hinta, jota tullimaksut nostaisivat, hyödyttäisi verrattain harvoja maanomistajia."

Kjellbergin runo ja itse Internationaali antavat jonkinlaisen perspektiivin siihen, miten paljon nykypäivän poliittinen mittakaava on siirtynyt kohti pakkokollektivismia. Siitä, että vasemmisto on ainakin osittain ollut verotuksen ja valtion holhouksen vähentämistä ajava libertaristinen liike, se on nyt vasemmisto, joka huutaa kovimmin korkeampien verojen ja yhteiskunnan valtiollisen valvonnan lisäämisen puolesta. Suuri osa nykyisestä vasemmistosta on siis muuttunut siksi, mitä alkuperäinen vasemmisto taisteli vastaan. Ne ovat nyt osa valtiollista itsevaltiutta.

"Valtio auttaa! Valtion on puututtava asiaan! Valtion on tuettava! Se on huuto", sanoi Vilhelm Moberg Norrtäljessä 12. lokakuuta 1947 pitämässään puheessa. Hän jatkaa:

"Ja valtio hiipii luoksemme houkutellen ja houkutellen: täältä tulee apua! Tässä on interventio! Täältä tulee apua!

Valtio pyytää vastineeksi vain pientä korvausta. Vain yksi pieni pikkujuttu: yksilön vapaus. Yksilön alistuminen hänen itsevaltiudelleen."

Jossain vaiheessa työväenliikkeen edustajat unohtivat, että valtio ja pääoma ovat samassa veneessä. Ehkä juuri sillä hetkellä he itse pudottivat airot, istuivat hienojen istuinten etuosaan ja jättivät soutamisen meidän muiden tehtäväksi.

Tilaa YouTube:


Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi

Suosittu

Kuullaanko meitä sunnuntaina?

Saat joka sunnuntaiaamu uutiskirjeen, joka sisältää viikon artikkelit Ruotsin historiasta ja pohjoismaisesta kulttuurista. Maksutta!

Täydellistä! Tarkista postilaatikkosi ja vahvista rekisteröitymisesi, niin olet valmis!