Albertus Pictor - merkittävin keskiaikainen taiteilijamme

1400-luvun voidaan sanoa olevan Ruotsin seinämaalauksen aikakausi. Kaikkialla maassa kirkkojen seinät ja holvit oli koristeltu lukuisilla ja usein värikkäillä kuvilla, joiden aiheet olivat peräisin sekä Raamatusta että tavallisen kansan arkielämästä. Myöhemmin uskonpuhdistus johti kirkon ihanteiden muuttumiseen pelkistetympään suuntaan, joten monissa tapauksissa taideteokset kunnostettiin pois. Keskiaikaisia maalauksia alettiin 1700-luvulla pitää myös mauttomina, minkä vuoksi monet niistä kalkittiin. Joissakin kirkoissa voimme kuitenkin vielä nykyäänkin nähdä keskiaikaisen kuvaston rikkauden, joko siksi, että maalaukset on jätetty rauhaan, tai siksi, että ne on vapautettu peittävistä rappauskerroksista.

Yksi 1400-luvun taiteilijoista, joka jätti vahvimman perinnön, on Albertus Pictor (Albrekt Målare), joka koristeli yli 30 kirkkoa pääasiassa Upplannissa, Västmanlannissa ja Södermanlannissa. Se, että useat niistä ovat välttyneet kalkkiutumiselta, on osoitus siitä, että hänen omaleimaista tyyliään arvostettiin ja pidettiin suojelun arvoisena. Tänään meillä on syytä olla siitä kiitollisia. Pictorin erittäin rikas kuvamaailma on loistava tietolähde keskiaikaisen Ruotsin elinoloista, ja hänen koristelemansa kirkot ovat merkittäviä nähtävyyksiä.

Albertus Pictorin taustasta tiedetään vain vähän, mutta hän syntyi todennäköisesti 1440-luvulla. On monia viitteitä siitä, että hän tuli Ruotsiin Saksasta nuorena aikuisena. Joihinkin kirkkoihin hän on jättänyt nimikirjoituksen "Albertus Ymmenhausen", mikä viittaa siihen, että hänen juurensa olivat jossakin Immenhausen-nimisessä saksalaisessa yhteisössä keskiajalla. Tämä saattaa selittää hänen erityisen tyylinsä, jonka eloisuus ja värikäyttö olivat tuolloin epätavallisia Pohjoismaissa. Ehkä hän oli ollut oppipoikana jossakin mantereella ennen kuin hän jostain syystä muutti pohjoiseen.

Pictor näyttää asuneen ensin Arbogassa, jossa hänet rekisteröitiin kansalaiseksi vuonna 1465. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran Tukholman maakirjassa vuonna 1473, jolloin hän menee naimisiin "Johan målaren lesken" kanssa ja sallii tämän lasten saada isänsä perinnön. Ehkä avioliitto oli keino ottaa vastaan maalaajamestarin paikka kaupungissa ja samalla turvata lesken toimeentulo. Vaimo toi mukanaan Norreportin talon, josta tuli pariskunnan koti.

Vuosina 1479-1508 Pictor mainitaan Tukholman ajatuskirjoissa kymmenen kertaa. Joskus häntä kutsutaan "maalariksi", toisinaan "helmikirjontayrittäjäksi", mikä tarkoittaa, että hänen taidekäytäntöihinsä kuului sekä kirkkomaalausta että helmikirjontaa. On myös maininta, että hän soitti urkuja hautajaismessussa Storkyrkanissa. Hän näyttää siis olleen monilahjakkuus. Vuonna 1507, jolloin hänen on täytynyt olla lähes 70-vuotias, hänen kuvataan "makaavan sängyssään" sairauden vuoksi, joten hänen vaimonsa joutui edustamaan häntä eräässä riita-asiassa. 1509 hänen nimensä on merkitty Tukholman kaupungin vaa'ankirjaan viivalla, mikä on todennäköisesti tulkittava hänen kuolemakseen. Hänen vaimonsa Anna säilyy kuitenkin kirjallisissa lähteissä vuoteen 1522 asti.

Pictorin tyyli ja tekniikka poikkeavat huomattavasti siitä, mikä oli tavallista ruotsalaisissa kirkoissa hänen elinaikanaan. Usein lasitteita kerroksittain päällekkäin syvyyden luomiseksi. Myös yksityiskohtien taso on epätavallinen. Vaatteet taittuvat, hiuslenkit vaihtuvat eri sävyihin, ja ihmisiä kuvataan luonnollisessa liikkeessä. Kasvonpiirteet ovat monipuoliset ja ilmeikkäät tavalla, jota harvoin näkee tämän ajanjakson skandinaavisessa taiteessa.

Se, mikä on tehnyt Pictorista kuuluisan ja arvostetun, ei kuitenkaan ole vain hänen omaleimainen ilmaisunsa vaan myös hänen avarakatseisuutensa. Monet kirkoista on varustettu hämmästyttävän runsailla kuvilla. Mitään tilaa ei ole jätetty tyhjäksi, vaan kuvien välit on täytetty sabluunakoristeilla, ja kuvakentät on rajattu reunuksilla. Ehkä paras esimerkki tästä kohtuuttomuudesta on Härkebergan kirkko, jonka seinät ja katto ovat täynnä hahmoja. 

Pictor näyttää käyttäneen apunaan Biblia Pauperumia (Köyhien Raamattua), sillä osa hänen motiiveistaan muistuttaa kirjan kuvituksia. On kuitenkin selvää, että taiteilijalla ja hänen oppipojillaan oli toisinaan vaikeuksia esittää tuntemattomia ympäristöjä. Valaskalan tai kamelin maalaaminen ei ehkä olekaan niin helppoa, jos on vain epämääräinen käsitys siitä, miltä ne näyttävät, ja joissakin tapauksissa on selvää, että taiteilijat ovat fantasioineet vapaasti. Ihmisten vaatteet ja piirteet ovat tyypillisempiä ruotsalaiselle maalaisyhteiskunnalle kuin Raamatun ihmisille, ja nurkissa liikkuu outoja mielikuvituseläimiä.

Toinen Pictorin tunnetuimmista kirkoista sijaitsee Täbyssä. Tässäkin sisätiloissa on lukuisia hahmoja, mutta kuuluisin niistä on kuva miehestä, joka pelaa shakkia kuoleman kanssa. "I play you mate" on kirjoitettu kuvan yläpuolelle, ja näemme miehen puristavan rintaansa kauhuissaan, kun hän tajuaa pelin olevan menetetty. Kuolema puolestaan virnistää tyytyväisenä. Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman näki tämän maalauksen lapsena ja ihastui siihen niin, että myöhemmin hän käytti sitä inspiraationa elokuvaan Seitsemäs sinetti.

Pictor suunnitteli kuvioiden jakamista varten erityisen mallin, jota hän toisti useissa kirkoissa. Uuden testamentin kuvat kulkevat pitkin kirkon keskilaivan seiniä, kun taas Vanhan testamentin kohtauksia on kuvattu holvikattoihin. Keskilaivassa on kuvia, joissa on moralisoivia viestejä ja profaaneja kuvia. Usein varoitetaan uhkapelaamisesta, juopottelusta ja noituudesta. Katsoja näkee ihmisiä soittamassa keskiaikaisia soittimia, kun taas ajan ajatusmaailma tulee selväksi kansanperinteestä otetuissa motiiveissa. Esimerkiksi Härkebergan kirkossa nähdään maitojänis oksentamassa varastettua maitoa astiaan.

Kuvasarja sisältää myös toistoja. Yksi useissa kirkoissa toistuva motiivi on elämänpyörä, joka kuvaa ihmistä, joka ponnistelee ylöspäin kohti elämän ylpeää huippua, mutta syöksyy sitten alaspäin, vanhana ja heikkona, kohti kuolemaa odottaen. Kuolema kantaa kädessään lapiota, mikä osoittaa, että hän on valmis kaivamaan miehen haudan. Tuomiopäivä, jolloin kuolleet nousevat haudoistaan, on toinen toistuva teema, jota kuvataan kiihkeästi. Eräässä versiossa jopa kuvataan miestä, joka raapii likaa toisesta korvastaan poistuessaan hautausmaalta.

Keskiajalla, jolloin vain harvat ihmiset osasivat lukea ja saarnat pidettiin latinaksi, kuvien on täytynyt olla hyvin tärkeitä kirkossakävijöille. Muuten mielikuvattomassa maailmassa Pictorin koristelemiin kirkkoihin astumisen on täytynyt olla voimakas kokemus. Emme ehkä edes ymmärrä, mikä arvo Pictorin maalauksilla oli tuon ajan ihmisille ja miten niihin suhtauduttiin. Mutta vielä nykyäänkin voimme hukkua hänen sielukkaaseen kerrontaansa ja dramaattisiin kohtauksiinsa. Maalaukset ovat nyt puoli vuosituhatta vanhoja, mutta ne kiehtovat edelleen ja tuovat uusia viestejä nykyihmiselle.

Nyköpingin Lids-kirkkoon Pictor on jättänyt nimikirjoituksensa omakuvan muodossa. Kuva on pahasti kulunut, mutta siitä on silti mahdollista erottaa kunnon mies hyvin leikatussa takissa, housuissa ja kengissä, jotka ovat ajan muodin mukaiset. Hänen kasvojaan kehystää paksu tukka, ja hänen päänsä yläpuolella on silmukka, jossa on latinaksi teksti "Muista minut, Albertus, tämän kirkon maalari". Kyseessä on ylenpalttinen 1400-luvun selfie, vaikka taiteilija nöyrtyykin polvistumalla rukousasentoon.

Nykypäivän näkökulmasta Pictorin elämäntyötä tarkasteltaessa voimme luultavasti sanoa, että Pictor ansaitsee ihailun. Hän on jättänyt jälkeensä yhteensä satoja neliömetrejä maalattuja pintoja, jotka sisältävät upean kuvien aarreaitta-aineiston. Vain harva, jos kukaan, ansaitsee paremmin tulla pidetyksi Ruotsin suurimpana keskiaikaisena taiteilijana, ja hänen vetoomuksensa muistamisen puolesta on syytä kuulla edelleen.

Alaviite: Tällä hetkellä on 36 kirkkoa, joissa on Albertus Pictorille omistettuja maalauksia. Kunto kuitenkin vaihtelee. Hänen taiteeseensa voi tutustua parhaiten kuudessa kirkossa, joiden kuvia ei ole koskaan ylimaalattu: Härkeberga, Härnevi, Odensala, Täby, Floda ja Kumla kyrkby.

Lue lisää: 

https://historiesajten.se/visainfo.asp?id=635

https://popularhistoria.se/kultur/konst/konstnarer/medeltida-mastaren-albertus-pictor

https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=5647

http://christermalmberg.se/pictor/index.php

Tilaa YouTube:

Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi