Albertus Pictor - merkittävin keskiaikainen taiteilijamme

1400-luvun voidaan sanoa olevan Ruotsin seinämaalauksen aikakausi. Kaikkialla maassa kirkkojen seinät ja holvit oli koristeltu lukuisilla ja usein värikkäillä kuvilla, joiden aiheet olivat peräisin sekä Raamatusta että tavallisen kansan arkielämästä. Myöhemmin uskonpuhdistus johti kirkon ihanteiden muuttumiseen pelkistetympään suuntaan, joten monissa tapauksissa taideteokset kunnostettiin pois. Keskiaikaisia maalauksia alettiin 1700-luvulla pitää myös mauttomina, minkä vuoksi monet niistä kalkittiin. Joissakin kirkoissa voimme kuitenkin vielä nykyäänkin nähdä keskiaikaisen kuvaston rikkauden, joko siksi, että maalaukset on jätetty rauhaan, tai siksi, että ne on vapautettu peittävistä rappauskerroksista.

Yksi 1400-luvun taiteilijoista, joka jätti vahvimman perinnön, on Albertus Pictor (Albrekt Målare), joka koristeli yli 30 kirkkoa pääasiassa Upplannissa, Västmanlannissa ja Södermanlannissa. Se, että useat niistä ovat välttyneet kalkkiutumiselta, on osoitus siitä, että hänen omaleimaista tyyliään arvostettiin ja pidettiin suojelun arvoisena. Tänään meillä on syytä olla siitä kiitollisia. Pictorin erittäin rikas kuvamaailma on loistava tietolähde keskiaikaisen Ruotsin elinoloista, ja hänen koristelemansa kirkot ovat merkittäviä nähtävyyksiä.

Om Albertus Pictors bakgrund vet vi föga, men sannolikt föddes han på 1440-talet. Mycket tyder på att han som ung vuxen kom till Sverige från Tyskland. I några kyrkor har han lämnat efter sig signaturen “Albertus Ymmenhausen”, vilket antyder att han hade sina rötter i något av de tyska samhällen som under medeltiden kallades Immenhausen. Det skulle i sådana fall kunna förklara hans speciella stil, med en livfullhet och färgbearbetning som vid den tiden var ovanlig i Norden. Kanske hade han gått i lära någonstans ute på kontinenten innan han av någon anledning flyttade norrut.

Pictor verkar först ha varit bosatt i Arboga, där han 1465 registrerades som borgare. I Stockholms jordebok omtalas han första gången 1473, då han gifter sig med “Johan målares änka” och låter hennes barn få ut sitt fädernearv. Kanske var giftermålet ett sätt att överta en plats som målarmästare i staden, samtidigt som änkans försörjning tryggades. Med i boet förde hustrun ett hus vid Norreport, som blev makarnas hem.

Mellan 1479 och 1508 omnämns Pictor vid tio tillfällen i Stockholms tänkeböcker. Han kallas ömson “målare”, ömson “pärlstickare”, vilket innebär att hans konstutövning innefattat både kyrkomålning och pärlbroderi. Det finns även en notering om att han spelat orgel på en begravningsmässa i Storkyrkan. Han förefaller således ha varit en man med många begåvningar. Skattelängden vittnar också om att hans inkomster var högre än för andra inom samma skrå. 1507, då han måste ha varit närmare 70 år, beskrivs att han “på sängen ligger städse” av sjukdom, så att han måste företrädas av sin hustru i ett tvistemål. 1509 markeras hans namn med ett streck i Stockholms stads skottebok, vilket förmodligen ska tolkas som att han avlidit. Hustrun Anna finns dock kvar i skriftliga källor fram till 1522.

Pictorin tyyli ja tekniikka poikkeavat huomattavasti siitä, mikä oli tavallista ruotsalaisissa kirkoissa hänen elinaikanaan. Usein lasitteita kerroksittain päällekkäin syvyyden luomiseksi. Myös yksityiskohtien taso on epätavallinen. Vaatteet taittuvat, hiuslenkit vaihtuvat eri sävyihin, ja ihmisiä kuvataan luonnollisessa liikkeessä. Kasvonpiirteet ovat monipuoliset ja ilmeikkäät tavalla, jota harvoin näkee tämän ajanjakson skandinaavisessa taiteessa.

Se, mikä on tehnyt Pictorista kuuluisan ja arvostetun, ei kuitenkaan ole vain hänen omaleimainen ilmaisunsa vaan myös hänen avarakatseisuutensa. Monet kirkoista on varustettu hämmästyttävän runsailla kuvilla. Mitään tilaa ei ole jätetty tyhjäksi, vaan kuvien välit on täytetty sabluunakoristeilla, ja kuvakentät on rajattu reunuksilla. Ehkä paras esimerkki tästä kohtuuttomuudesta on Härkebergan kirkko, jonka seinät ja katto ovat täynnä hahmoja. 

Pictor näyttää käyttäneen apunaan Biblia Pauperumia (Köyhien Raamattua), sillä osa hänen motiiveistaan muistuttaa kirjan kuvituksia. On kuitenkin selvää, että taiteilijalla ja hänen oppipojillaan oli toisinaan vaikeuksia esittää tuntemattomia ympäristöjä. Valaskalan tai kamelin maalaaminen ei ehkä olekaan niin helppoa, jos on vain epämääräinen käsitys siitä, miltä ne näyttävät, ja joissakin tapauksissa on selvää, että taiteilijat ovat fantasioineet vapaasti. Ihmisten vaatteet ja piirteet ovat tyypillisempiä ruotsalaiselle maalaisyhteiskunnalle kuin Raamatun ihmisille, ja nurkissa liikkuu outoja mielikuvituseläimiä.

En annan av Pictors mest kända kyrkor finns i Täby. Även här är interiören översållad av figurer, men mest omtalad är skildringen av en man som spelar schack med döden. “Jag spelar dig matt” har det stått ovanför bilden och vi kan se hur mannen förfärad tar sig för bröstet när han inser att spelet är förlorat. Döden grinar däremot belåtet. Som barn såg filmskaparen Ingmar Bergman denna målning och blev så gripen att han senare i livet använde den som inspiration till filmen Det sjunde inseglet.

Pictor suunnitteli kuvioiden jakamista varten erityisen mallin, jota hän toisti useissa kirkoissa. Uuden testamentin kuvat kulkevat pitkin kirkon keskilaivan seiniä, kun taas Vanhan testamentin kohtauksia on kuvattu holvikattoihin. Keskilaivassa on kuvia, joissa on moralisoivia viestejä ja profaaneja kuvia. Usein varoitetaan uhkapelaamisesta, juopottelusta ja noituudesta. Katsoja näkee ihmisiä soittamassa keskiaikaisia soittimia, kun taas ajan ajatusmaailma tulee selväksi kansanperinteestä otetuissa motiiveissa. Esimerkiksi Härkebergan kirkossa nähdään maitojänis oksentamassa varastettua maitoa astiaan.

Kuvasarja sisältää myös toistoja. Yksi useissa kirkoissa toistuva motiivi on elämänpyörä, joka kuvaa ihmistä, joka ponnistelee ylöspäin kohti elämän ylpeää huippua, mutta syöksyy sitten alaspäin, vanhana ja heikkona, kohti kuolemaa odottaen. Kuolema kantaa kädessään lapiota, mikä osoittaa, että hän on valmis kaivamaan miehen haudan. Tuomiopäivä, jolloin kuolleet nousevat haudoistaan, on toinen toistuva teema, jota kuvataan kiihkeästi. Eräässä versiossa jopa kuvataan miestä, joka raapii likaa toisesta korvastaan poistuessaan hautausmaalta.

Keskiajalla, jolloin vain harvat ihmiset osasivat lukea ja saarnat pidettiin latinaksi, kuvien on täytynyt olla hyvin tärkeitä kirkossakävijöille. Muuten mielikuvattomassa maailmassa Pictorin koristelemiin kirkkoihin astumisen on täytynyt olla voimakas kokemus. Emme ehkä edes ymmärrä, mikä arvo Pictorin maalauksilla oli tuon ajan ihmisille ja miten niihin suhtauduttiin. Mutta vielä nykyäänkin voimme hukkua hänen sielukkaaseen kerrontaansa ja dramaattisiin kohtauksiinsa. Maalaukset ovat nyt puoli vuosituhatta vanhoja, mutta ne kiehtovat edelleen ja tuovat uusia viestejä nykyihmiselle.

I Lids kyrka i Nyköping har Pictor lämnat en signatur i form av ett självporträtt. Bilden är kraftigt nött, men det går ändå att urskilja en proper man i välskuren rock, hosor och snabelskor, allt enligt tidens mode. Ansiktet ramas in av ett tjockt hårsvall och ovanför huvudet finns en slinga med texten “Minns mig, Albertus, denna kyrkas målare” på latin. Det är en extravagant 1400-talsselfie, även om konstnären ödmjukar sig genom att knäböja i en bedjande position.

Nykypäivän näkökulmasta Pictorin elämäntyötä tarkasteltaessa voimme luultavasti sanoa, että Pictor ansaitsee ihailun. Hän on jättänyt jälkeensä yhteensä satoja neliömetrejä maalattuja pintoja, jotka sisältävät upean kuvien aarreaitta-aineiston. Vain harva, jos kukaan, ansaitsee paremmin tulla pidetyksi Ruotsin suurimpana keskiaikaisena taiteilijana, ja hänen vetoomuksensa muistamisen puolesta on syytä kuulla edelleen.

Alaviite: Tällä hetkellä on 36 kirkkoa, joissa on Albertus Pictorille omistettuja maalauksia. Kunto kuitenkin vaihtelee. Hänen taiteeseensa voi tutustua parhaiten kuudessa kirkossa, joiden kuvia ei ole koskaan ylimaalattu: Härkeberga, Härnevi, Odensala, Täby, Floda ja Kumla kyrkby.

Lue lisää: 

https://historiesajten.se/visainfo.asp?id=635

https://popularhistoria.se/kultur/konst/konstnarer/medeltida-mastaren-albertus-pictor

https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=5647

http://christermalmberg.se/pictor/index.php

Tilaa YouTube:

Jos arvostat Allmogens itsenäistä työtä kuvaamaan hienoa ruotsalaista historiaa ja pohjoismaista kulttuuria, ja olet tervetullut ostamaan jotain mukavaa kaupasta tai tukemaan meitä vapaaehtoisella lahjoituksella. Kiitos etukäteen!

Tuki Allmogens Swishin kautta: 123 258 97 29
Tuki Allmogens genom att liity
Tuki Allmogens testamentissasi